Miehelläni todettiin se, mitä eniten molemmat pelkäsimme. Syöpä.
Tarkkaa diagnoosia ei vielä ole, ja sitä ei välttämättä ehkä koskaan tulekaan. Tämä kyseinen syöpäkasvain painaa hermoja, ja siksi mieheni jalat ovat halvaustilassa. On hyvin epätodennäköistä, että hän vielä joskus kävelisi. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kasvainta pienennetään sädehoidolla, eikä syöpä ole levinnyt.
Täytyy sanoa, että on ollut ihan helvetin rankkaa. Vaikka olen elämässäni kokenut paljon vastoinkäymisiä, mikään ei ole ollut niin vaikeaa kuin tämä tilanne. Kun ei tiedä itsekään mitä pitäisi tuntea ja ajatella. Miehelleni en tietenkään voi omista peloistani puhua, kun hänelle tilanne on kaikista vaikein, ja vaatii paljon aikaa sekä kärsivällisyyttä, jotta hän pystyy tilanteen hyväksymään. Tällä hetkellä pelko, huoli, suru ja toiveikkuus vuorottelevat. Kävin eilen hänen luonaan sairaalassa. Itkettiin ja naurettiin, puhuttiin kotiin tulosta ja tulevaisuudesta. Minä lupasin tietenkin järjestää kaiken, jotta rakkaani pääsee kotiin kanssani. Pyörätuolilla ei meidän kotona oikein pääse liikkumaan, joten meillä on edessä muutto, ainakin väliaikaisesti toiseen kotiin.
En vain tiedä, miten jaksan tämän kaiken yksin.
Ei ei ei ei ei ei!!!!!!! Ei ole totta!
VastaaPoistaOnko sinulla ketään kuka auttaisi järjestelyissä tai ystävää joka olisi lähellä sinua?
Entä täällä pk-seudulla päin? Jos tarvitset täältä tukea niin kerro minulle, yritän auttaa, vaikka edes kuuntelemalla! Asun siis Vantaalla.
Nyt toivotaan parasta. <3 En voi edes käsittää miltä teistä tuntuu!
En tiedä, miten voisin tarpeeksi kiittää sinua, kun olet jo nyt ollut tukenani koko tämän ajan, vaikka vain siellä ruudun toisella puolella <3 sillä on minulle ihan mahdottoman suuri merkitys <3
PoistaMeillä on täällä kyllä yhteisiä tuttavia, mutta suurin osa ei vielä tiedä tilanteestamme mitään, sillä mieheni ei ole ollut vielä valmis siitä kertomaan... mun ystävät ja sukulaiset asuu valitettavasti kaikki vajaan parin sadan km:n päässä. Mun vanhemmat ovat toki meidän tukena myös olleet ja luvanneet auttaa, juuri eilen palasin kotipaikkakunnaltani. Oli hyvä, että ympärillä oli muita ihmisiä, jotta sain asioihin jotain tolkkua ja omia ajatuksiani kasattua, jotta voin olla paremmin mieheni tukena.
Olisi kyllä ihanaa jutella vaikka puhelimitse, mutta en haluaisi rasittaa sinua omilla murheillani liikaa, varsinkin kun teille on tulossa ihana pieni ihme <3
Olet mahtava ihminen <3
En tiedä mitä sanoa... tosin en usko, että on olemassa mitään sanaa tai lausetta joka lohduttaisi sua. Oot uskomattoman vahva nainen! Kyllä asiat järjestyy jollakin tavalla,aina! Ja muista, ettet oo etkä jää yksin, jos ei muuta niin mä ainakin lupaan olla sun tukena niin paljon kuin tälleen netin välityksellä vaan voi olla <3
VastaaPoista<3 <3 <3 niin minäkin haluan uskoa <3 kyllä jo pelkästään näiden kommenttien lukeminen lämmittää mun sydäntä, ja antaa voimia jatkaa, kun tietää, että mulla on ympärilläni ihmisiä, jotka välittävät ja haluavat olla tukena <3 Kiitos Piiku, olet ihana <3
PoistaVoi mitä uutisia. :( Toivon teille molemmille hirveän paljon tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos paljon Noora <3 <3 <3
PoistaPaljon voimia sinne! :( Mun mummilla on syöpä, joka on onneksi jo parempaan päin! Ja mun miehen vaarilla on erittäin paha syöpä, mihin ei enää parannuskeinoa ole ja nyt vaan yritetään viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Ikinä ei tiedä mihin elämä vie. :/ Toivottavasti kaikki menee siellä hyvin ja hoidot alkaa teillä sitten toimia! Meillä on täällä peukut pystyssä! :)
VastaaPoistaVoi kiitos sinulle <3 hyvä, että mummisi voi jo paremmin <3
VastaaPoistaEi sitä tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan... ja yhteinen aika onkin siksi niin korvaamatonta <3
Voi kamala; minulta oli mennyt tämä postaus ihan ohi ja nyt tulin kurkkimaan mitä teille kuuluu, ja voi kamala, siis aivan hirvittävää. En minä osaa mitään järkevää edes kirjoittaa... Toivon teille molemmille ja kaikille teidän läheisille paljon voimia ja jaksamista <3
VastaaPoistaKiitos paljon <3 ei tässä osaa itsekään mitään järkevää ajatella taikka sanoa...
VastaaPoistaAivan hirveää.. Paljon voimia teille kovaan taisteluun. <3
VastaaPoistaKiitos paljon <3 <3
Poista